Tietoa rodusta

Silkkiterrierillä ei ole varsinaista työkoirataustaa paitsi niistä roduista joista se polveutuu. Silkki on seura- ja harrastuskoira ja soveltuu hyvin moniin harrastusmuotoihin.

Silkkiterrierit ovat yleisesti terve rotu. Kuitenkin silkit, kuten kaikki muutkin rodut, ovat alttiita erilaisille terveysongelmille. Silkkiterrireillä tyypillisimpiä periytyviä ongelmia ovat polvi- ja silmäsairaudet.

Uutta pentua hankkiessa parhaimman tiedon sairauksista saa kasvattajalta. Huolellinen hoito, oikea ruokavalio, riittävä liikunta ja voimassa olevat rokotukset auttavat tarjoamaan silkille hyvän ja terveen elämän.

Pentua hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että pentueen vanhemmat on polvitarkastettu ja silmäpeilattu terveiksi.

Silkkiterrierillä ei ole karvanlähtöä. Sen kauniin turkin hoitoon ei kulu hirmuisesti aikaa, mutta sen on oltava säännöllistä. Keskimäärin kerran viikossa turkki pestään ja selvitetään oikein ainein. Silkin turkkia ei trimmata vaan kaipaa siistimistä, korvat, tassut kuono ja häntä

Silkki on iloinen, tempperamenttinen ja seurallinen, haukkuherkkä jos pennusta sallitaan, terrierimäistä rodussa on sen reippaus ja aktiivisuus. Se on hyväntahtoinen koko perheen koira, joka tulee hyvin toimeen lasten kanssa. Silkin kotikasvatuksessa pitää huomioida johdonmukaisuus. Silkillä ei ole varsinaista työkoirahistoriaa, mutta suhteellisen miellyttämisenhaluisena koirana se soveltuu hyvin monenlaiseen menoon ja harrastuksiin. Moni silkkiterrieri on tänä päivänä säilyttänyt alkuperäisen rottavietin, joten niissä saattaa piillä myös pieni ja ketterä saalistaja.

Silkki ei vaadi kovin paljoa liikuntaa, mutta kulkee reippaasti mukana pidemmilläkin kävelyillä. Sitä on myös helppo ulkoiluttaa vapaana metsissä, sillä se pysyttelee mielellään omistajansa lähellä. Aikuisenakin vilkas ja valpas.

Silkkiterrieri on energinen lenkkikaveri. Koiran rakenne, vauhti, reagointikyky, ketteryys ja miellyttämisenhalu sopivat moniin koiraharrastuksiin.